Kierrätettiin Sannaa ympäri kylää, vanhalla haustausmaallakin. Mun pitäis varmaan opetella kertomaan jotain hauskoja tarinoita taloista näillä mun vetämillä "kiertokävelyillä" :) Sanna oli mukana myös katsomassa muskarin meininkiä ja sitähän riitti.
Yhtenä iltana kateltiin telkkua ja sieltä tuli taas yksi näitä mun suosimia musalistoja. Tällä kertaa kyseessä oli "pop disasters" eli pop katastrofit. Sieltä tuli kaikkea yliärsyttävää ja päähän soimaan jäävää kuten "Fast food rockers" jonka laulu kertoi pikaruokaloista, toivottavasti saivat silloin edes rahaa mainostamistaan ketjuista. No joo mutta lista läheni ykkössijaa, tuli siinä kivojakin biisejä ja siinä tuli vielä "Barbie girl" (joka on ollu mun kännyn soittoäänenä opiskeluaikoina heh...) ja kun ykkönen tuli ruutuun mä hihkaisin et "Ei voi olla totta, täähän on mun lempibiisi!". Sanna repesi nauramaan että "mitä kertoo sun musa mausta jos sun lemppari on pop katastrofien ykkönen!" Noo ei nyt kuitenkaan liioitella siinä... Biisi oli huono versio "Unchained melodysta" joka on oikeasti aivan liikkis ja ihana balladi, mutta tämä versio oli kahden näyttelijän esittämä ja videokin oli aivan karmea.
Sanna yritti opettaa Aadaa sanomaan "yhhyh" kun jossain on roska ja ettei sitä voi ottaa. Aada oppikin hienosti ja tuloksena oli että Aada käveli nurmikon viertä ja pysähtyi pienten kukkien luokse ja sanoi "YÄH" ja osoitti kukkia :)
Pakko laittaa tää kuva pienestä pulloposkesta! Tä alkaa lähennellä jo munsta pienenä otettua kuvaa noiden poskien koossa :)
Seuraavalla viikolla saapui seuraneidit Maaret ja Kaisa Jyväskylästä. Tällä kertaa Jonne lähti Suomeen työkamunsa tohtorinväitökseen, onnittelut vielä Katille tässä samalla!
Kierreltiin myös kaupungilla ja Maaret etsi tuliaisostoksia jos jonkinlaisia, onneksi kaikille löytyi jotain loppujen lopuksi. Maaret ja Kaisa valisti mua eräästä sillasta jonka Newton kasasi ilman ruuveja ja nauloja eli "matemaattisesta sillasta". Jotkut höhlät yliopistolaiset olivat aikoinaan purkaneet sen nähdäkseen miten se on tehty ja kunnostaakseen sen samalla, no arvatkaapa osasivatko koota sen takasin... eivät. Eli nykyään siinä on ruuvitkin. Nyt mulla on jo yksi tarina kerrottavana. Samoin Trinity collegesta tiedän jo jotain, kun saatiin Anni-vauvan isiltä kierros collegella mutta vuosiluvut vähän on hämärän peitossa.
Näytin tytöille Facebookista vanhojen Jyviskamujen kuvia, ei ollut monet ihan kauheesti muuttuneet 10 vuoden aikana. Aivan käsittämätöntä että siitä on tänä syksynä 10 vuotta kun aloitettiin opiskelu. Muistan vielä mitä mulla oli päälläkin ekana päivänä, harmaa minihame ja vaaleanpunainen lyhythihainen poolopaita :) niin muisti myös tytöt eli olikohan se hame kuitenkin liian lyhyt!?! Heh! Oonkohan mä jo vanha kun mietin tollasia 10 vuoden takasia, syksyllä oon jo vähän vanhempi taas :)
Kuvassa tytöt ja Aada kirmaa Parkers Piecen nurmialueella muskarin jälkeen.
Annoin Aadan haistaa kukkaa mutta se olisikin halunnut maistaa sitä, kuten kuva kertoo.
Tytöt opettivat Aadalle miten kippistetään vesimukeilla. Ensin kippistetään kaikkien kanssa ja sen jälkeen otetaan vettä mukista ja sanotaan "aaah". Meillä oli Anni-vauvan perhe kylässä viime viikonloppuna ja kaikilla oli lasit kädessä olohuoneessa kun istuttiin sohvilla. Aadapa haki oman vesimukinsa ja kulki jokaisen luo ja kippisti. Kaikkea "hyödyllistä" meidän veitikka osaa! Oli vierailla hymyt herkässä.
Sitten tuli taas isi-Jonne kotiin ja oli niin hauskaa leikkiä ja höpsötellä.
Kiitos kaikille tyttösille kyläilyistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti