Uusi koti

Uusi koti on ihana! Avara, valoisa ja kaikki makkarit on hyvän kokoisia. Keittiö-olkkari-tila on isompi kuin osasin kuvitellakaan!
Laatikoita ja pussukoita on vielä ympäriinsä mutta kyllä täällä jo asua voi :)
Aada on ylpeänä esitellyt kaikille kävijöille jokaisen nurkan ja oman huoneensa ja saunan. Papan kanssa piti oikein istua kylmän saunanlauteilla ja papan piti sitten sanoa jos kylmä pääsee yllättämään :) Suur-kiitos kuuluu mummille ja papalle jotka hoitivat suuren osan asioista meidän puolesta! Ja joutuivat siihen päälle jännittämään mitä me tykätään asunnosta... Kaikki tykätään kovasti!

Aada on nukkunut jo omassa huoneessaan alusta asti vaihtelevalla menestyksellä. Mutta myös hienosti pari kertaa aamuun asti. Pikkuruinen on myös saanut sikapiikin ja siitä ehkä seurauksena angiinan ja penisiliinikuurin.

Ollaan käyty jo kahdesti uimassakin samassa paikassa missä ennen matkustusta. Kivaa on ollut kun Veeti ja Elina ja Veikka ovat samassa ryhmässä. Eilen otettiin numeroavain uinnin pukukoppiin ja Aada katsoi avainta ja sanoi: Number four! Oltiin Jonnen kanssa molemmat tosi yllättyneitä kun ei meillä ollut hajuakaan että hän osaa jo tunnistaa numerot ne näkemällä.

Näillä näkymin Aadalle on vapautumassa päiväkotipaikka sieltä puoliksi-enkunkielisestä tarhasta tässä lähellä ja se on aivan mahtavaa!! Ei tartte murehtia että joutuisi vaihtamaan hoitopaikkaa parin kuukauden jälkeen. Soittelen johtajalle ensi viikolla ja menemme sitten käväsemään siellä ja ilmeisesti kirjoittelemaan papereita. JEI!

Äiti on vähän väsy

Onpahan ollut viimeinen viikko. Väsyttää aika runsaasti :) Ei meinaan meinaa uni tulla iltaisin kun on tota puuhattavaa ja mietittävää. No nyt alkaa olla jo tyhjiä laatikostoja ja kaappejakin.

Monille ihanille ystäville on sanottu heiheit aika monta tippaa linssissä. Onneksi Tuuli ja Anni on tulossa helmikuun maissa Suomeen niin helpottaa vähäsen ikävää ja muutkin suunnittelee tulojaan.

Aada alkaa olla myös aika sekaisin, vihainen ja epävarma asioistaan kun tietty kaikki kyselee että miltä tuntuu muuttaa Suomeen ja onko tavarat pakattu. Hän on kuitenkin niin kovin pienen pieni vielä! Ja ihmettelee välillä miten äitiä niin kovasti suruttaa kun kavereita lähtee ovesta ulos. Tänään kun vein Annin ja Tuulin kotiin ja tulin tippa linssissä kotiin sain ihania lämpimiä halauksia Aadalta monia ja pitkiä, se helpotti :) Mutta sitten kuitenkin en oikein usko että Aada ymmärtää ettei näe kamujaan, osaa ehkä enää koskaan, kuulostaa turhan dramaattiselta mutta on valitettavasti totta. Mutta kuten Tuuli mulle tänään textas illalla vielä Friends will be friends forever!!

Kait se tästä...

Viimeinen viikko

Vimppa viikko on menossa. Monta itkua on jo päässyt kun vimppa kerho ja uinti on käyty ja kilttejä sanoja kuultu :) Huomenna on luvassa vimppa muskari. Ostettiin nallekakku jonka nimi on Friends forever :) Toivotaan!

Pakkausta on jo aloteltu ja myytävää kamaa kuskailtu uusille omistajille. Tekemistä riittää.

Aadan uusi lempisana on muuten "brilliant". Kaikki mitä tekee megablokeistaan on "biljant" :)

Keskustelu tyttöjen kesken...

Oltiin eilen Analla ja lähdössä kotiin kun olohuoneesta kuului keskustelu:

Aada: Can I borrow this?
Ana: No, sorry I need it.
Aada: But Im your friend!!!

Ei kuulu muuta selvästi... Tytöt tulevat eteiseen.
Aada: Ana says can borrow!
Ana: She can borrow. She is my friend.

<3