Learning new routines... Uusiin rutiineihin totuttelua...

2 weeks ago I started working again, 2 weeks ago Aada started nursery full time.
Now 2 weeks later I feel like I have not been away from work for 3 years.
2 weeks later Aada feels already more comfortable to go to nursery.
Nobody told me it happens so fast from my side ;) I knew Aada will get used to it.

But ok I will tell you about the beginning of these new routines :)
When Aada was still training at the nursery she was mad at me when I went to pick her up... Yes I felt little bit bad because she didnt want to come home with me. At the same time I was happy that she was enjoying herself. I felt relieved. She will be fine.

I went to work first Monday and Aada was at nursery for the first time from 8am till 5pm, she was crying her eyes out when she saw me. Before that she had fun and she was completely fine. The same happened for couple more days.
This first evening I was a mess, I felt so bad about everything and all the small things bothered me: she was not properly clothed in my opinion and so on. I was only crying. It did not really help when Aada told me, tears in her eyes "mommy I missed you so much today".

Then the day came when she realized in the morning that now she is again at the nursery and mommy is leaving... I´m not the strongest person to pretend to be glad so it was kind of horrifying when she was hanging on me and screaming and I had to pass her to the teacher and leave. Not very nice way to start the day. I preferred the evening crying you might guess :)
They are such a nice ladies at the nursery and they sent me sms when she stopped crying and what she was doing after that. I felt soooo much better at work.
This week, in the beginning of the week, Aada told me when I was leaving that "mommy I only miss you a little" so we didnt have to cry that morning but I did in the car.
Last two days have been really great, she has some new friends she prefers to play with and I love to listen when she tells what her friends are called and what they did today.

Parisen viikkoa siis mennyt töissä ja päiväkodissa ja tuntuu omalta osalta kuin en olisi sitä 3 vuotta pois ollutkaan, jonkin aikaa mutta ei niin pitkään. Aada on nyt jo tottunut päiväkotirytmiin mikä helpottaa mun oloa kovastikin.
Harjoitteluviikolla Aada ei olisi halunnut lähteä lainkaan kotiin joten siitä tuli ehkä vähän huono-äiti syndrooma vaikkakin tiesin että murunen tulee siellä viihtymään.

Ensimmäisenä päivänä kun Aaduska joutui olemaan tarhassa 8-17 niin mennessäni hakemaan lapsonen purskahti sydäntä särkevään itkuun vaikka koko päivä oli mennyt hyvin eikä ongelmia ollut. Ite olin kyllä ekan illan ihan "paniikissa" ja itkuinen. Kaikki asiat oli huonosti ja varsinkin kun Aada oli joutunut olemaan ilman kauluria ulkona iltapäivällä ja huomasin että niska oli paljas olin ihan suunniltani. En oikein pystynyt rauhoittumaan ollenkaan. Eikä asiaa auttanut kauheesti se että Aada sanoi mulle "äiti mulla oli niin kova ikävä sinua päivällä".

Muutama päivä selvittiin näillä iltapäiväitkuilla mutta sitten koittikin "näin revitään lapsi irti äidistä päivä". Aada tietysti rupesi ymmärtämään mikä oli rutiini ja tajusi että olen lähdössä ja heittäyty kaulaan kiinni eikä päästänyt irti. Itki ja kiljui. En ole kovin hyvä näyttelijä eli mullahan alkaa silmät vuotaa kovin helposti niin oli kyllä kamalaa kun molemmat itkettiin ja pitää väkisin repiä Aada irti kaulasta ja antaa tarhantädin syliin. Seuraavana aamuna itku alkoi jo puolessa välissä automatkaa... Päiväkodin tädit laittoivat mulle kahtena aamuna textarin kun Aada jäi itkemään että itku loppui miltei heti ja prinsessa leikit on jo menossa. Se paransi mieltä roimasti! Mahtavaa palvelua!

Tän viikon alussa Aada sanoi mulle aamusta että "äiti mulla on vaan vähän sua ikävä". Silloin ei tarvinnut kummankaan itkeä, tosin mä tirautin autossa :)
Muutama vimppa päivä on mennyt hyvin ja Aappalainen kertoo joistain kamuista joiden kanssa on kiva leikkiä. Ihana on kuunnella miten kahdessa viikossa on tullut niin paljon uusia nimiä mukaan murusen juttuihin ja kun tulee selvitystä päivän tapahtumista.

Kyllä se tästä siis!

Tässä vielä muutama kuva Aadan ekalta laivareissulta Tukholmaan Eliaksen perheen kanssa. Mukava reissu oli ja tuli shoppailtuakin!

Few pics from our cruise to Stockholm with our godsons family. It was nice short city break!

Leikkihuoneessa, posket punasina ja hiki päässä :)
In the playarea, red cheeks and sweatting :)


Get out of my wayyyyyyy!!!!


How cute are we!


Oh no paparazzi!

Skating pics

Aadas first time on ice! And she likes it!!




It has been too cold for long time to try skating again, last week was every day between -15C and -26C! Or then it is snowing, snowing, snowing.... and now I´m already back to work... It is another story then ;)

Aadan ekat luistelukuvat. Nyt on vaan pidellyt vähä kipakoita pakkasia eikä olla päästy uudelleen jäälle. Ja kun oon palaillut töihin niin ei päivisin mihinkään ehdi edes enää.

Putket ja risat

Tänään käytiin leikkauttamassa Aadan kitarisat pois ja samalla saatiin putket korviin. Lokakuusta asti (ainakin) on jatkuvalla syötöllä ollut häikkää korvissa ja en enää muista ees miten monta kuuria siihen mahtui, luultavasti 4-5 siis ajalle loka-tammi. Leikkaus oli vähän meikäläisen hermoja koetteleva kokemus josta seurauksena on hirveä päänsärky. Aada oli eniten huolissaan käden tippaletkusta herätessään ja se ärsytti kovasti, samoin nukutuskoneen "ilmapallon" jääminen leikkaussaliin oli kiukun arvoinen juttu, pieni oli aikalailla hukassa herättyään. Jätskin syöminenkään ei onnistunut kun tuli ylös koko ajan, kotona siirryttiin mehujäähän ja se pysyi onneksi sisällä. Jätskiä piti muuten saada noin 10minuuttia heräämisen jälkeen eli se oli pääasia :)
Kyllä äidin ja isinkin sydäntä pompotutti tiheästi sen puolisen tuntia minkä leikkaus kesti. Pääasia jos Aappalaisen olo paranee!

Maanantaina alkaa sitten uusi sivu meidän arjessa kun aloitetaan päiväkotiharjoittelu. Välillä Aada vielä luulee että hänen bestiksensä Englannista ovat tarhassa häntä odottamassa mutta pitää vielä kertailla että siellä odottaa uudet kamut ettei tule pettymyksiä heti aluksi.

Käytiin vloppuna Tukholmassa Eliaksen perheen kanssa, pitää katella oisko kivoja kuvia ja kertoa sitten lisää :)

Aada had her ear operation today and at the same time they removed tonsil. Her almost first concern after awakening was that when she is going to get ice cream :) Operation was little bit too much for my nerves and now I´m suffering about massive headache, really happy that it is done and hoping it makes a big difference in Aadas health. She still is tired and sleeping after watching Cinderella.

Coming Monday will be the first nursery practise day for Aada and me. She already knows what her nursery is called and she is proud of it. I still think she expects her friends to be there with her (because they all are in their own nurseries in England...) but I´m working on to explain everything about NEW friends before Monday that she wont be that dissappointed :)

Balettia

Ostin joukkuekamultani pari hänen tyttöjensä vanhaa luistelupukua Aadalle ja niitä on nyt pidetty päällä kohta viikko :) Aada myös halusi että kuvaan hänen "Ballet" videolle ja hän halusi sitten katsoa niitä. Tässä pari näytettä :) Ihana pikku balleriina!

Nilkat ojennuksessa :)


Taivutuksia!


Meillä on siis itse Aada oppinut tanssahtelemaan, koska ei olla käyty missään tunneilla. Itse asiassa oon yrittänyt löytää Aadalle tanssia mutta se on mahdoton tehtävä. Tunnit alkaa jo 16.45 ja 17.30, mun työaika loppuu klo17 kaukana näistä paikoista. Kartotin kyllä 4 lähikunnankin tanssit mutta täyttä on ja 1 sopiva joka ois ollut on torstaisin ja siis päällekkäin uinnin kanssa. Rasitus :(

Lisää taas kunhan ehdin. Joulut ja uudet vuodet on juhlittu kivasti. Mökkeiltiinkin jo. Yhdet maisteri-hampsteriaiset vietettiin myös ja mä pidin ihanan vanhan ystäväni kanssa mun vanhojen päiväkirjojen lukuillan, se vasta oli vatsalihaksia koettelevaa puuhaa, koko ajan naurettiin tippa linssissä, hyvä ettei lattialla kieriskelty!

Aadas new room ja maton kuva

As you may have seen pics here already with Finnish text so I kind of have started our flat decoration from Aadas room. I think it is the easiest task ´cause we still can´t figure what we need (read: want to have) in the other end of living room :)
So this time Aada got new rug. Well she did not have old one either:)

Eli tässäpäs Aadan uusi matto.


You can only see one end because at the moment her room is a mess ;) No storage space for toys... jeez... those are everywhere can tell :) Rug is really cute but it was almost impossible to find it. I preferred something soft for both material and colours. Didn´t want to buy any Disney rugs :) This one was actually made already 1998 so fashion has definately changed because we could not find any other one that could compete with these bunnies.

Tänään on Eetun virallinen 1-vuotis synttäripäivä! Onnea Eetulle, huomenna juhlitaan!

Tomorrow we´ll be celebrating Eetu´s first Birthday together with relatives and friends!! It is bank holiday in Finland.

Lamppu

Aadan uusi hieno lamppu.


Pieni sanoi isille toissapäivänä: "tämä on ihanin huone mitä minä olen nähnyt!". Ja huoneessa on siis lievä sekasorto edelleen kun ei ole leluille säilytystilaa vielä.

Sekasorto on leikkattu pois kuvasta :) Ihanan Minni-pyyhkeen Aada sai läksiäislahjaksi Marialta, Matildalta ja Maxilta. Väliaikaiseksi päiväpeitoksi se käy mainiosti!



Onnea tulevalle vuodelle 2010!!

Konsertissa

Aada pääsi Henu-tädin kanssa Tavastialle konserttiin katsomaan Paukkumaissia jo kuukauden päivät sitten mutta kun tätä puuhaa tässä on ollut ja kirjoittelu jäänyt vähän vähemmälle niin siitä vasta nyt :)

Mulla ja Jonnella oli siis tiedossa hetki sunnuntaina kaksin. Vietimme sen romanttisesti kaupoissa jouluostoksia tehden. No käytiin me myös kahvilla ja kakulla.
Aadalla oli ollut hauskaa Henu-tädin kanssa ja lapsi olikin tanssahdellut pienen alkukatselun jälkeen jatkuvalla tahdilla ja syönyt kuulemma muffinsiakin. Luulen että Aadulainen keksi osan esitetyistä kappaleista itse kun ei tiennyt niiden nimiä ;) Olen kyllä ylpeä Henu-tädistä kun pitää huolen siskontytön kulttuurikasvatuksesta :) Tavastialla vajaa kolmivuotiaana on aika hyvä suoritus!

Huomattiin kyllä Jonnen kanssa et vaikeaa on olla ilman Aadaa sillä kun "satuttiin" Tavastian nurkille ja nähtiin että konsertti on päättynyt niin jäätiin odottamaan vaikka Henu olikin luvannut soittaa kun tulevat. Ei edes Kampin lempikauppa houkuttanut niin paljoa vaan jäätiin odottamaan sen sijaan. Vähän meitä jänskätti tietty myös lapsen eka "keikka".