Perjantai-nukutus meni kokonaan ilman mämi-kyselytuntia :) Ei sanaakaan mämistä! Nukahtaminen taas oli aika vaikeaa ja siihen meni aikaa mutta empä muista milloin lapsi ois viimeksi nukkunut melkein klo 8 asti.
Jonnella on nyt sitten 4 viikkoa vielä kipsi kädes elikkäs meikäläisellä on 4 viikon nakki napsahtanut ruoan laitossa, Aadan pesussa (erityishuomautus: kakkapyllyn), pyykin pesussa jopa leivän leikkuussa ja ruokakattilan sekoituksessa. Hän ystävällisesti huomauttaa vierestä pesseensä tänään paistinpannun... jei koko lukijakunta hurraa saavutuksesta! Ja hän kykenee myös täyttämään tiskikoneen vau! Kyllä tää 4 viikkoo varmaan menee ihan hujauksessa..... ;(
Onneksi ens perjantaina tulee Hensu ja mummu kyläileen! Tosin vaan reiluksi viikonlopuksi mutta kuitenkin!
Hensulla onkin tänään valmistujaiset sukulaisten kesken, joten hauskoja juhlia ja ONNEA valmistuneelle Henu-tädille!!
lauantai 9. toukokuuta 2009
perjantai 8. toukokuuta 2009
Pottailua
Tää viikko on siis ollut sattumalta mämistä luopumisen ja pottailun aikaa. Tänään perjantaina Aada pyysi aamulla kesken aamupalan päästä potalle ja teki kaksut. Samoin Tymekin synttäreillä Aada pyysi päästä veskiin (ensin kävi portaiden alla miettimässä et mitä tekis mutta ilmeisesti päätyi että parempi ois mennä vessaan ;)) ja teki kaksut. Hieno ja reipas tyttönen!!!
Alkuviikosta Aada sai olla jo Hello kitty-pikkuhousuissaan alakerrassa kun oli käynyt potalla ennen sitä. Sen illan aikana ei tapahtunut yhtään vahinkoa vaan pikkuruinen teki pisut kahdesti pottaan. Toivotaan et nyt tulis pian tosi lämmin ja voitais harjotella takapihalla vähän enemmän ilman vaippaa oloa. Mutta kyllä aika ratkasevaa on vanhempien aktiivisuus. Oltiin varmaan joka välissä kysymässä et pitääkö päästä potalle :) aikasemmin ei ehkä olla oltu niin aktiivisia muuten.
Eilinen iltanukutus oli myös Jonnelle vähän haasteellisempi. Aada yhen kerran kysyi että olisikohan mämi tulossa? Mutta ei sen kummempaa huutoa, muuten vaan levotonta eikä oikein uni tullut. Aamusta tuli meidän viereen poikkeuksellisesti jo 05.15 mut nukahti onneks ja nukku reiluun klo7 asti. Mulla tosin oli pienet varpaat selkärangalla koko ajan ja Jonnella tais olla Aadan tukkapehko suussa :)
Kohta selviää miten kauan Jonnen pitää kipsiä pitää kun tulee klinikalta kotiin...
Alkuviikosta Aada sai olla jo Hello kitty-pikkuhousuissaan alakerrassa kun oli käynyt potalla ennen sitä. Sen illan aikana ei tapahtunut yhtään vahinkoa vaan pikkuruinen teki pisut kahdesti pottaan. Toivotaan et nyt tulis pian tosi lämmin ja voitais harjotella takapihalla vähän enemmän ilman vaippaa oloa. Mutta kyllä aika ratkasevaa on vanhempien aktiivisuus. Oltiin varmaan joka välissä kysymässä et pitääkö päästä potalle :) aikasemmin ei ehkä olla oltu niin aktiivisia muuten.
Eilinen iltanukutus oli myös Jonnelle vähän haasteellisempi. Aada yhen kerran kysyi että olisikohan mämi tulossa? Mutta ei sen kummempaa huutoa, muuten vaan levotonta eikä oikein uni tullut. Aamusta tuli meidän viereen poikkeuksellisesti jo 05.15 mut nukahti onneks ja nukku reiluun klo7 asti. Mulla tosin oli pienet varpaat selkärangalla koko ajan ja Jonnella tais olla Aadan tukkapehko suussa :)
Kohta selviää miten kauan Jonnen pitää kipsiä pitää kun tulee klinikalta kotiin...
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
Äiti nukuttaa... ARGH!
Hohhoijaa nää mun nukutukset tän mämi-vieroituskauden aikana on kyllä aika urakka. Aada ei tosiaankaan rupee mun kanssa samalla tavalla nukkuun ku Jonnen. Tänään taas urakka kesti 45minsaa. Pääsin alakertaan jo varmaan 10 minuutiksi ennen ku huuto alko taas. Ei Aaduska niinkään mämiä huuda vaan et haluaa et olisin siellä samassa huoneessa hänen kanssaan nukkumassa. On se tietty omituista kun ei ole sitä rauhoittavaa kappaletta suussa, voi pikku rakasta kun elämä on välillä vähän raskasta.
Perjantaina sitten luultavasti selviää miten kauan herra on yksi kätinen. Muistan ehkä sanoneeni nää sanat 1,5 vuotta sitten tänne muutettaessa kun Jonnella oli jalkapaketissa ja hoidin muuton ja Aadan joka oli 7-8kk vanha silloin, ja sanon ne taas. Miten mukavaa onkaan sitten kun Jonne pääsee kipsistä kun mun ei tartte x-viikkoon tehdä mitään ;) Sama vitsi vuodesta toiseen urheilijan vaimolla :)
Ollaan kyllä suunniteltu äitien kesken pikku irtaantumista viikonlopuksi ilman lapsia. Saattais tulla tän tulevan muutaman viikon jälkeen jonkun verran tarpeeseenkin.
Aada muuten juttelee aika hyvin jo enkuksi, tosin enemmänkin fraaseja kuin lauseita ja ymmärtää käytännössä kaiken. Meillä oli maanantaina Anat ja Tymekit kylässä ja kun Tymek meni unille Aada kuiskaili koko ajan: "shhh Tymek sleepin´". Ja melkein kaikki kerhoissa laulettavat lorut ja laulut onnistuu, tosin omalla kielellä osittain :)
Myöskin suomeksi tulee hauskaa läppää: "Hello kitty ihmettelee aurinkoa, nyt se nauraa!" Kun Aadalla on Hello kitty aurinkosuojat autossa takaikkunoissa :) Tänään huomasin että Aada osasi ite laittaa villasukat jalkaan, piti kyllä kääntää kantapää oikeaan paikkaan mutta sukat oli jalassa. Voi meidän vauvaa!!
Perjantaina sitten luultavasti selviää miten kauan herra on yksi kätinen. Muistan ehkä sanoneeni nää sanat 1,5 vuotta sitten tänne muutettaessa kun Jonnella oli jalkapaketissa ja hoidin muuton ja Aadan joka oli 7-8kk vanha silloin, ja sanon ne taas. Miten mukavaa onkaan sitten kun Jonne pääsee kipsistä kun mun ei tartte x-viikkoon tehdä mitään ;) Sama vitsi vuodesta toiseen urheilijan vaimolla :)
Ollaan kyllä suunniteltu äitien kesken pikku irtaantumista viikonlopuksi ilman lapsia. Saattais tulla tän tulevan muutaman viikon jälkeen jonkun verran tarpeeseenkin.
Aada muuten juttelee aika hyvin jo enkuksi, tosin enemmänkin fraaseja kuin lauseita ja ymmärtää käytännössä kaiken. Meillä oli maanantaina Anat ja Tymekit kylässä ja kun Tymek meni unille Aada kuiskaili koko ajan: "shhh Tymek sleepin´". Ja melkein kaikki kerhoissa laulettavat lorut ja laulut onnistuu, tosin omalla kielellä osittain :)
Myöskin suomeksi tulee hauskaa läppää: "Hello kitty ihmettelee aurinkoa, nyt se nauraa!" Kun Aadalla on Hello kitty aurinkosuojat autossa takaikkunoissa :) Tänään huomasin että Aada osasi ite laittaa villasukat jalkaan, piti kyllä kääntää kantapää oikeaan paikkaan mutta sukat oli jalassa. Voi meidän vauvaa!!
tiistai 5. toukokuuta 2009
Disney 2
Oltiin luvattu Aadalle että se pääsee karusellin kyytiin, niin lähdettiin etsimään sopivaa. Matkalla oli myös Pinokkion talo.
Jonotettiin jonkun aikaa karuselliin mutta se oli onneksi valtava niin kyytiin pääsi monia kymmeniä aina kerralla. Tässä karusellin hevoset odottaa valmiina kisaan :) Liekö samoja kuin Maija Poppasessa hihhih!
Aada oli tosi innoissaan kun karuselli lähti liikkeelle ja hevonen meni ylös alas, mä istun siis Aadan takana.
Kaikki oli kyllä viimesen päälle hienosti laitettu, todellakin ihan kuin saduissa. Vähän jäi tietty harmittaan ettei päästy kunnolla sisään eri taloihin kun mentiin ihan Aadan ehdoilla eli ei oikein voinu kauheeseen ryysikseen tunkea jonottamaan. Meillä itse asiassa on yllättävän vähän kuvia kun vaan taivasteltiin kaikkea ulkosalla ja kuvattiin videokameralla aika paljon. Tässä on lentävät Dumbot vielä maassa mutta käytiin Aadan kanssa ajelulla niissä ja nousivat tosi korkeella ja Aadalla vaan oli hauskaa!
Lapsi ei oikein noita poseerauksia jaksanu kun ois vaan pitäny saada juoksennella ympäriinsä koko ajan.
It´s a small world. Elikkäs veneretki läpi maailman. Kaikki nukkelapset laulaa samaa laulua omilla kielillään veneretken varrella. Tässä pari kuvaa sieltä. Aada ei meinannut oikein veneessä pysyä kun ois halunnut katella nukkeja lähempää. Oli tosi taidokas toteutus kyllä eli kaikki nuket siis liikkuu ja tekee jotain. Toisin kuin Hesassa "matkustan ympäri maailmaa" jota isikin pelkää ;)
Mä ja Aadulainen botskissa maailman ympärys matkan jälkeen.
Nälkä alko vaivata pikku hiljaa ja päätettiin mennä vaan johonkin pikaruokalaan ja illalla sit paremmin syömään kun päästään ulos puistosta. Mentiin pizzalle jotka tuli kaikki erikseen Mikki- ja Hessu-boxeihin pakattuina paperikassissa eli aika paljon ylimääräistä jätettä vaikken maailman vihrein ihminen olekaan... Mutta eipä niillä varmaan ois mitään saumaa saada astioita pestyä sille määrälle jengiä pikaruokalassa. No hauska ylläri oli että Aadan pizza oli Mikin muotoinen :) Meillä oli vaan tylsät läpyskät.
Myös Aadan ateriaan kuulunut jälkkärikakku oli Mikin muotoinen. Onkohan muuten Mikin ja Minnin päät eri muotoiset koska mulle tulee ainakin vaan mieleen Mikki noista :)
Jonotettiin jonkun aikaa karuselliin mutta se oli onneksi valtava niin kyytiin pääsi monia kymmeniä aina kerralla. Tässä karusellin hevoset odottaa valmiina kisaan :) Liekö samoja kuin Maija Poppasessa hihhih!
Aada oli tosi innoissaan kun karuselli lähti liikkeelle ja hevonen meni ylös alas, mä istun siis Aadan takana.
Kaikki oli kyllä viimesen päälle hienosti laitettu, todellakin ihan kuin saduissa. Vähän jäi tietty harmittaan ettei päästy kunnolla sisään eri taloihin kun mentiin ihan Aadan ehdoilla eli ei oikein voinu kauheeseen ryysikseen tunkea jonottamaan. Meillä itse asiassa on yllättävän vähän kuvia kun vaan taivasteltiin kaikkea ulkosalla ja kuvattiin videokameralla aika paljon. Tässä on lentävät Dumbot vielä maassa mutta käytiin Aadan kanssa ajelulla niissä ja nousivat tosi korkeella ja Aadalla vaan oli hauskaa!
Lapsi ei oikein noita poseerauksia jaksanu kun ois vaan pitäny saada juoksennella ympäriinsä koko ajan.
It´s a small world. Elikkäs veneretki läpi maailman. Kaikki nukkelapset laulaa samaa laulua omilla kielillään veneretken varrella. Tässä pari kuvaa sieltä. Aada ei meinannut oikein veneessä pysyä kun ois halunnut katella nukkeja lähempää. Oli tosi taidokas toteutus kyllä eli kaikki nuket siis liikkuu ja tekee jotain. Toisin kuin Hesassa "matkustan ympäri maailmaa" jota isikin pelkää ;)
Mä ja Aadulainen botskissa maailman ympärys matkan jälkeen.
Nälkä alko vaivata pikku hiljaa ja päätettiin mennä vaan johonkin pikaruokalaan ja illalla sit paremmin syömään kun päästään ulos puistosta. Mentiin pizzalle jotka tuli kaikki erikseen Mikki- ja Hessu-boxeihin pakattuina paperikassissa eli aika paljon ylimääräistä jätettä vaikken maailman vihrein ihminen olekaan... Mutta eipä niillä varmaan ois mitään saumaa saada astioita pestyä sille määrälle jengiä pikaruokalassa. No hauska ylläri oli että Aadan pizza oli Mikin muotoinen :) Meillä oli vaan tylsät läpyskät.
Myös Aadan ateriaan kuulunut jälkkärikakku oli Mikin muotoinen. Onkohan muuten Mikin ja Minnin päät eri muotoiset koska mulle tulee ainakin vaan mieleen Mikki noista :)
maanantai 4. toukokuuta 2009
Aada tahtoo Mämin!
Nukahtaminen ekana iltana ilman mämiä sujui hienosti, epäilen et johtui siitä et Jonne nukutti. Yö meni ilman inahdustakaan ja vasta 6.30 aamulla kuului surkeaakin surkeampi huuto: "Aada tahtoo mämin!" Mutta siis yllättävän hyvin meni. Olin varautunut henkisesti paljon pahempaan.
Tää toinen ilta ei sit oikein mennykään putkeen ku mä nukutin. Jouduin ensin laulamaan 3 kertaa unilaulun vaikka yleensä laulan kerran ja poistun huoneesta. Sitten kun yritin lähtee pois laulun jälkeen alko tietty hirvee huuto mämistä. Päätin jäädä Aadan viereen istumaan ja aina kun yritin nousta monen minuutin tasaisen tuhinan jälkeen, kuului "äiti ÄLÄ!". Vartin vaille 10 sit vihdoin luikin ulos. No onhan se vaikeaa olla ilman rakasta tuttia ekat yöt.
Ai juu ja Aadan yskä on nyt sit pysynyt poissa astmalääkkeillä joita annetaan 2kk ja sit katotaan mitä tapahtuu. Se on hyvä juttu!!
Tää toinen ilta ei sit oikein mennykään putkeen ku mä nukutin. Jouduin ensin laulamaan 3 kertaa unilaulun vaikka yleensä laulan kerran ja poistun huoneesta. Sitten kun yritin lähtee pois laulun jälkeen alko tietty hirvee huuto mämistä. Päätin jäädä Aadan viereen istumaan ja aina kun yritin nousta monen minuutin tasaisen tuhinan jälkeen, kuului "äiti ÄLÄ!". Vartin vaille 10 sit vihdoin luikin ulos. No onhan se vaikeaa olla ilman rakasta tuttia ekat yöt.
Ai juu ja Aadan yskä on nyt sit pysynyt poissa astmalääkkeillä joita annetaan 2kk ja sit katotaan mitä tapahtuu. Se on hyvä juttu!!
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Mämi
Mämi on nyt sitten virallisesti lähtenyt meidän talosta eli Aada meni tänään illalla nukkumaan ilman tuttia koska linnun ihan pienen pienet vauvat tarvitsivat sitä ;) Oli kyllä lapsi aivan poikki naapureilla grillaamisen jälkeen, Rafaelin kanssa riekkumisesta että ei jaksanut kovasti itkeä sen perään mutta odottelemme yötä... Lisäraporttia luvassa siis.
perjantai 1. toukokuuta 2009
Disney 1
Perjantaina muskarin jälkeen startattiin kohti Doverin satamaa ja lauttaa Calais´hin (hieno taivutus ;)). Päätettiin mennä syömään lautalla "parempaan" raflaan koska viimeksi itsepalvelussa oli ihan syvältä se ruoka. "Paremmassa" paikassa ruoanlaatu oli korvattu määrällä blaah blaah blaah! Tuli jos jonkinlaista kuppia pöytään mutta maku ei ollu kovinkaan mieltä ylentävä.
Tässä Aada ja Jonne tähyilee luultavasti saapuvaa lauttaa Doverin satamassa.
Oltiin päätetty yöpyä Disney-resortin ulkopuolella koska hinnat oli 10 minuutin ajomatkan päässä jo yli puolet halvempia. Ei tietty onnistu jos ei ole autoa :) Huone oli tosi siisti ja moderni. Keittiönurkkauksessa oli jääkaappi, keittotaso ja mikro, tosi kätevää. Aamupala ei kuulunut hintaan joten käytiinkin kaupan kautta ja haettiin kamat koska 12€/pyllerö on aika paljon paahtiksesta ja juustosta. Ranskassa kun oltiin niin oi miten ihania oli ne kaupan juustotiskit taas kerran. Muutamaa piti kokeilla. Mun lempparia Beaufortia piti saada ja olihan se nyt taas namskua!
Tässä hotskuhuone.
Lauantai-aamuna aamupalan jälkeen Aada järjesti pientä lisäjännitystä päivään ja puistoretkeen oksentamalla vähän. Koska pikkunen oli ihan virkeä ja hyvinvoivan oloinen, lähdettiin kuitenkin Disneyyn. Parkkimaksu oli mun mielestä ihan kohtuullinen 8€/päivä, ei siis sisältynyt lippujen hintaan. Aikuisen puistolippu oli etukäteen ostettuna £40 ja yllättäen euroissa 51 € eli aika paljon kalliimpi... Tänä vuonna alle 7-vuotiaat pääsee ilmaiseksi puiston juhlavuoden vuoksi.
Mun unelmataloko ?? ;) Eli puiston portti.
Siellä se ihanuus häämöttää! Eli prinsessa Ruususen linna :)
Eli yksi haave toteutettu, äiti ja Aada Disneyssä :)
Vaikka olinkin suunnitellut matkaa ja selaillut aluekarttoja ja aikatauluja, ei mulla oikeestaan ollut mitään käsitystä miten homma toimii. Heti kun mentiin sisään nähtiin Nalle Puh yhdellä tasanteella ja siellä oli aikamoinen ryysis vierellä. Käytiin näyttämässä Aadalle Puh mutta ei jääty jonoon odottamaan halia. Ois pitänyt jäädä mutta en tajunnut että Puhia ei välttämättä nähdäkään enää uudelleen. Kun päästiin Ruususen linnalle asti näin että toisella puolella oli jono joka vei halimaan Tuhkimoa ja prinssiä. Mentiin jonoon, joka saman tien todettiin piiiitkäksi, mutta jäätiin kuitenkin. Oltiin jonossa niin pitkään että Tuhkimo ehti vaihtua Belleksi ja vielä takaisin Tuhkimoksi :) Belleksi vaihtuminen aiheutti pientä murinaa meikäläisessä, koska Belle ei oo mun suosikkeja ja oikeesti Tuhkimo-tyttö oli paljon enemmän prinsessan näköinen hah! Ja Bellen hirviö-prinssi oli niin kaukaisuuteen katsova pepsodent-pelle peruukkeineen että oikein huvitti.
Kun vihdoin oli meidän vuoro, noin 1,5 tunnin odottelun jälkeen, Aada käveli reippaasti Tuhkimon ja prinssin luokse ja antoi halit molemmille. Näyttelijät osasivat kyllä asiansa ja puhuivat hyvää englantiakin. Heillä ei ollut kiirettä mihinkään, vaikka jono vaan kasvoi, vaan ottivat jokaisen vuorollaan vastaan hymyssä ja jutellen mukavia. Aadalla kävi tuuri, kun oli niin pieni vielä niin pääsi oikein Tuhkimon syliin istumaan.
Yksi mikä vei hirveästi turhaa aikaa tapaamisissa, oli se että ihmiset (ei siis vaan lapset) keräsivät nimikirjoituksia hahmoilta. Joka kaupassa myytiin vihkoja ja kyniä nimmareita varten, voi taivahan vallat. Niin ehkä se on sitten sama onko sun vihossa Mikki Hiiren nimmari tai George Clooneyn ;) Kun esim. Ihaa tuhersi kuononsa takaa nimmaria pieneen vihkoon, kun ei näe kunnolla mitään, siihen menee kyllä aikaa ja tietty nimmarin pyytäjä haluaa vielä kuvaankin niin siitä voi sit laskea paljon menee aikaa kun 100 tyyppiä jonossa ennen sua tekee ton. Pitäisköhän mun kehittää tota mun S-K:n konsulttitoimiston toimintaa vaatimattomasti koko maailman kattavaksi :)
Tuhkimon halien jälkeen mä menin yksinäni katteleen linnaa sisältä kun piti kiivetä raput ja Aada oli kärryissä. Hauskoja ikkunamaalauksia sieltä löytyi :)
Jatkoa seuraa...
Lisähuomautuksena että Jonnella on nyt sit käsi kipsissä, sitä ei vissiin koskaan oo viel ollutkaan... Keskiviikon pelissä kaatui joku "iso" mies sen päälle ja sanoin sille jo heti et oiskohan siinä murtuma kun ei oikein liikkunu ja oli turvonnut. No eihän "kirjekurssin suorittanutta" vaimoa kannata kuunnella ;) vaan tänään perjantaina oli haastatellut lääkärikollegaansa joka kehoitti röntgeniin ja sehän oli sitten poikki... No onneksi yllättävän vähällä kivulla on selvinnyt tai ainakaan en oo huomannu että kipulääkepurkki ois tyhjä :) Voi voi urheilijan elämää... Taidanpa perustaa uuden osion tohon reunaan että "milloin olisi kannattanut uskoa vaimoa" ;) Se lista on jo aika pitkä!
Tässä Aada ja Jonne tähyilee luultavasti saapuvaa lauttaa Doverin satamassa.
Oltiin päätetty yöpyä Disney-resortin ulkopuolella koska hinnat oli 10 minuutin ajomatkan päässä jo yli puolet halvempia. Ei tietty onnistu jos ei ole autoa :) Huone oli tosi siisti ja moderni. Keittiönurkkauksessa oli jääkaappi, keittotaso ja mikro, tosi kätevää. Aamupala ei kuulunut hintaan joten käytiinkin kaupan kautta ja haettiin kamat koska 12€/pyllerö on aika paljon paahtiksesta ja juustosta. Ranskassa kun oltiin niin oi miten ihania oli ne kaupan juustotiskit taas kerran. Muutamaa piti kokeilla. Mun lempparia Beaufortia piti saada ja olihan se nyt taas namskua!
Tässä hotskuhuone.
Lauantai-aamuna aamupalan jälkeen Aada järjesti pientä lisäjännitystä päivään ja puistoretkeen oksentamalla vähän. Koska pikkunen oli ihan virkeä ja hyvinvoivan oloinen, lähdettiin kuitenkin Disneyyn. Parkkimaksu oli mun mielestä ihan kohtuullinen 8€/päivä, ei siis sisältynyt lippujen hintaan. Aikuisen puistolippu oli etukäteen ostettuna £40 ja yllättäen euroissa 51 € eli aika paljon kalliimpi... Tänä vuonna alle 7-vuotiaat pääsee ilmaiseksi puiston juhlavuoden vuoksi.
Mun unelmataloko ?? ;) Eli puiston portti.
Siellä se ihanuus häämöttää! Eli prinsessa Ruususen linna :)
Eli yksi haave toteutettu, äiti ja Aada Disneyssä :)
Vaikka olinkin suunnitellut matkaa ja selaillut aluekarttoja ja aikatauluja, ei mulla oikeestaan ollut mitään käsitystä miten homma toimii. Heti kun mentiin sisään nähtiin Nalle Puh yhdellä tasanteella ja siellä oli aikamoinen ryysis vierellä. Käytiin näyttämässä Aadalle Puh mutta ei jääty jonoon odottamaan halia. Ois pitänyt jäädä mutta en tajunnut että Puhia ei välttämättä nähdäkään enää uudelleen. Kun päästiin Ruususen linnalle asti näin että toisella puolella oli jono joka vei halimaan Tuhkimoa ja prinssiä. Mentiin jonoon, joka saman tien todettiin piiiitkäksi, mutta jäätiin kuitenkin. Oltiin jonossa niin pitkään että Tuhkimo ehti vaihtua Belleksi ja vielä takaisin Tuhkimoksi :) Belleksi vaihtuminen aiheutti pientä murinaa meikäläisessä, koska Belle ei oo mun suosikkeja ja oikeesti Tuhkimo-tyttö oli paljon enemmän prinsessan näköinen hah! Ja Bellen hirviö-prinssi oli niin kaukaisuuteen katsova pepsodent-pelle peruukkeineen että oikein huvitti.
Kun vihdoin oli meidän vuoro, noin 1,5 tunnin odottelun jälkeen, Aada käveli reippaasti Tuhkimon ja prinssin luokse ja antoi halit molemmille. Näyttelijät osasivat kyllä asiansa ja puhuivat hyvää englantiakin. Heillä ei ollut kiirettä mihinkään, vaikka jono vaan kasvoi, vaan ottivat jokaisen vuorollaan vastaan hymyssä ja jutellen mukavia. Aadalla kävi tuuri, kun oli niin pieni vielä niin pääsi oikein Tuhkimon syliin istumaan.
Yksi mikä vei hirveästi turhaa aikaa tapaamisissa, oli se että ihmiset (ei siis vaan lapset) keräsivät nimikirjoituksia hahmoilta. Joka kaupassa myytiin vihkoja ja kyniä nimmareita varten, voi taivahan vallat. Niin ehkä se on sitten sama onko sun vihossa Mikki Hiiren nimmari tai George Clooneyn ;) Kun esim. Ihaa tuhersi kuononsa takaa nimmaria pieneen vihkoon, kun ei näe kunnolla mitään, siihen menee kyllä aikaa ja tietty nimmarin pyytäjä haluaa vielä kuvaankin niin siitä voi sit laskea paljon menee aikaa kun 100 tyyppiä jonossa ennen sua tekee ton. Pitäisköhän mun kehittää tota mun S-K:n konsulttitoimiston toimintaa vaatimattomasti koko maailman kattavaksi :)
Tuhkimon halien jälkeen mä menin yksinäni katteleen linnaa sisältä kun piti kiivetä raput ja Aada oli kärryissä. Hauskoja ikkunamaalauksia sieltä löytyi :)
Jatkoa seuraa...
Lisähuomautuksena että Jonnella on nyt sit käsi kipsissä, sitä ei vissiin koskaan oo viel ollutkaan... Keskiviikon pelissä kaatui joku "iso" mies sen päälle ja sanoin sille jo heti et oiskohan siinä murtuma kun ei oikein liikkunu ja oli turvonnut. No eihän "kirjekurssin suorittanutta" vaimoa kannata kuunnella ;) vaan tänään perjantaina oli haastatellut lääkärikollegaansa joka kehoitti röntgeniin ja sehän oli sitten poikki... No onneksi yllättävän vähällä kivulla on selvinnyt tai ainakaan en oo huomannu että kipulääkepurkki ois tyhjä :) Voi voi urheilijan elämää... Taidanpa perustaa uuden osion tohon reunaan että "milloin olisi kannattanut uskoa vaimoa" ;) Se lista on jo aika pitkä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
