*Huokaus*
Nyt se on sitten jo ohitse mutta olipa mahtava kokemus! 90 000 ihmistä ja minä :) Tästä tulee taas megapostaus... mulla on niin paljon sanottavaa :)
Klo 11 startattiin aamulla kaverin miehen pienestä vastustelusta huolimatta. Meitä lähti mukaan siis Tuuli, Martyna, Piotr ja minä.
Martyna! I´m not telling any bad things about you, just mentioned who was with us :)
Seurueen ainoa mies oli aamulla tajunnut että konsertti alkaa vasta puoli yhdeksän illalla ja et joutuu oleen jonossa aika pitkään meidän kanssa :) Noo pienellä piikittelyllä "Madonnan salaiseen fan clubiin kuulumisesta" selvisin kun olin "laatinut" meille aikataulun yleisön pyynnöstä kerran. Parkkis löydettiin hyvin ja stadikkakin joka näytti hienolta. Jonoa ei ollut vielä kauheesti kertynyt, jotkut tosin olivat olleet selkeästi siellä jo pidemmän aikaa aamusta tai edellis illasta.
Ensimmäinen riemu repesi stadikan portaissa yllä mainitun herran toimesta, kun hän näki posterista että lämppärinä on Paul Oakenfold. Hän soitteli kavereilleen ja oli aivan taivaissa. Me Tuulin kanssa ei oltu ikinä kuultu koko miehestä, no me ollaan kotiäitejä hehheh! Se on DJ ja ilmeisen kuuluisa.
Klo 13 maissa levitettiin kamat jonoon. Ja käytiin kaikki veskissä, kun ei ollu vielä jonoa sinne. Istuskeltiin hetki ja ihmeteltiin menoa. Mitä mielenkiintoisimpia asukokonaisuuksia kulki ohitse, monet oli pukeutuneet johonkin Madonnan "kauteen". Pitsihanskoja, tyllihameita ja vähän rankempaakin kamaa :)
Klo 14 kieppeillä lähettiin metsästään ruokaa Tuulin kanssa, muut jäi pitämään paikkoja. Stadikan lähiympäristö oli täynnä vanhoja setiä, jotka halus ostaa lippuja ja mitä ilmeisemmin myydä ne kovalla hinnalla eteenpäin. Konsertti oli siis loppuunmyyty. Ruokaa löyty ja saatiin jopa yks ylimääräinen hamppari jostain syystä :) Ruoan hakureissulta tullessa nähtiin että meistä alemmalla tasolla on myös jono. Sekös sai meidät ihan sekaisin että jos ollaankin väärässä jonossa! Tuuli otti ruoat ja mä painelin turvamiehille että "ois viime hetken paniikki". Ne vaan naureskeli että "darling ottaa nyt ihan rauhassa eikä panikoi ja kertoo mikä ongelma on" :) Oltiin oikeassa jonossa ja alhaalla jonotettiin Golden circleen eli lavan viereiseen etukarsinaan joka oli meidän seisomapaikkojen edellä areenalle. No jatkettiin istuskelua, syömistä, jutskailua ja saatiin muskarikaverista ja hänen siskostaankin seuraa myöhemmin. The more the merrier! Jono alkoi myös kasvaa meidän takana. Ai niin ja keli näytti parhaat puolensa, aamulla oli satanut mutta ei satanut koko jonotuksen aikana, toimitus kiittää siitä!
Klo 16 olin tulossa taas veskistä, koska sinne alkoi kerääntyä jonoa :) ja näin että ihmiset seisoo meidän jonossa. Pistin juoksuksi kun luulin että päästään sisään ja muut vinkkasivat mut jonoon kun meinasin juosta ohi. Jonossa joku oli noussut etupäässä seisomaan ja muut olivat ruvenneet paniikissa ryntäilemään jonossa jossain syystä. Loput eväät jäi sinne missä ne oli, samoin juomat, yhteinen punkku ja vedet. Tytöt saivat paniikissa otettua laukut ja vaatteet, ei muuta, kun jos olisivat jääneet istumaan oisivat jääneet jalkoihin. Etua tästä oli meille että tytöt olivat hyvin nopeita ja päätyivät eteenpäin jonossa, hienosti toimittu!
Mutta siitä alkoikin sitten se loputon seisominen...
Klo 17 oli ilmoitettu että portit aukeaa. No ei auennut, Englannissa kun ollaan. Meidät, siis koko jono, päästettiin jonokarsinassa eteenpäin seuraavaan "karsinaan" vielä tiiviimpään ja siitäkös taas hirveä paniikki syntyi kun jengi rynni toisten eteen ja niinpä mekin päädyttiin taas lähemmäs jonon kärkeä. Hienoa me! Mutta tosi huonosti järjestetty turvamiehiltä, jonossa ei pitäis päästää tollasta tapahtumaan. Edelleen oltiin kymmeniä metrejä porteista eli luvassa oli lisää juoksua ja rynnimistä.
Juteltiin muiden jonottajien kanssa välillä ja Venezuelalainen tyttö nauroi meille että tosiaan Madonna ei varmaan koskaan voi esiintyä Suomessa kun on aina alusvaatteisillaan niin ei tarkene lavalla hahahaaa! Hyvä pointti!
Klo 18 jälkeen saatiin turvamiehiltä ohjeet miten jonossa mennään kun päästävät meidät... yeah right, ihan kuin joku ois kuunnellut että ei juosta eikä tönitä eikä muutakaan. Oltiin ekan sadan joukossa ketä päästettiin porteille meidän alueelle ja ei muuta kun juoksuun kuten kaikki muutkin! Säälin todellakin niitä jotka olivat tulleet aamulla, heille tää systeemi ei tosiaankaan tarjonnut heidän ansaitsemaansa paremman näkyvyyden etua.
Olin odottanut päätä huimaavaa kokemusta Wembleyn sisällä mutta ei se nyt ollut niin suuri kuitenkaan, tosin lava pienensi alaa tosi paljon. Hirmuisen korkealle meni piippuhyllyn paikat ja onhan se iso mutta odotin ehkä vielä enemmän. No hei mulla oli 4 kk aikaa fiilistellä kaikkee...
Tehtiin urheilusuoritus ja juostiin siis lisää jaliskentän toiseen päähän aidan eteen. Saatiin hyvät paikat. Oltiin Golden circlen aidan takana noin kolmannessa rivissä. Tosin mulla oli pientä etua pituudesta kamuihin verrattuna ton näköalan suhteen. Taakse päin kun katsoi niin ei ne kyllä sieltä seisomasta takakentältä nähneet yhtään mitään, tai takakaarteen istuimilta muutenkaan.
Tää on toistaiseksi ainut kuva jonka sain tutun tutulta, josta näkee jotain. Stadikka on tyhjä vielä mutta mehän ollaan jo tuolla seisomassa :) Ekan porukan jälkeen on tyhjätila eli sen tyhjän jälkeen on aita ja me oltiin aika suoraan catwalkin päästä lähellä aitaa :) No joo ei meitä kuitenkaan kukaan tuolta nää! Tästä näkee vähän stadionin kokoa kuitenkin vaikka puolet siitä puuttuukin vielä kuvasta.
Klo 19 kieppeillä alkoi Paul O soittaa 45 minsan settiä, ja ihan jees biisejä mutta ei toi mixailu nyt niin kummosta stadion esiintymistä oo. Ja jos odottaa Madonnaa ja ei oo ikinä kuullutkaan Paulista niin... mikä on kiinnostuksen taso :) Tässä vaiheessa alkoi mieltä kaihertaa pieni harmitus kamerasta. Mulla oli mukana kertiskamera mutta kaikilla muilla oli digikamerat... eli kameran sai tuoda... No katotaan jos saadaan kuvia yheltä tytöltä joka niitä lupas. Mun "veivikamera" tosin herätti ansaittua huomiota ;)
Klo 20.30 Madonnan oli aika aloittaa. Eipä aloittanut :) ja tästähän soppa syntyi yöllä kun metro ei enää kulkenutkaan niin pitkään että kaikki oisivat päässeet pois... Onneks oltiin autolla.
Klo 21 ja rapiat päälle. Valot pois ja intro!!
Tadaaaaaaa siellä HÄN istui tuolissaan, looking good! Täti on 50vee!
Ensin ei oikein uskonutkaan että teinivuosien idoli, miljoonien kuuntelukertojen Madonna on tossa edessä. Kyllä se siitä valkeni kun eka vanha hitti pyörähti käyntiin. Upeaa: Vogue (1990), La isla Bonita (1986), Into the groove (1987) ja uudempia Ray of light, Hung up, Music, Human nature, She´s not me, 4 minutes ja monta muuta uudelta levyltä.
Asuvalinnat oli tyypilliset Madonnalle... eli mustaa alusasutyylistä ja aika niukkaa :) Samoin minishortseja, korkea korkoisia pitkiä nahkasaappaita, yksi ainoa mekko nähtiin gypsy-osuudessa. Yllättävän monessa biisissä Madonna ite soitti kitaraa.
Yhdessä vaiheessa Madonna vaihtoi vaatteita ja nauhalta pyöri Get stupid ja screeneillä pyöri samaan aikaan kuvia "suurista johtajista" kuten Maosta, Aminista, Bushista, jenkkilipusta yms. Pakko oli naureskella. Lopuksi ruutuun ilmeistyi vielä Barack enkä ole nyt ihan varma mutta se tais olla aikamoinen mainos :)
Yks odotetuimmista oli omalta osalta Like a prayer, jota on vuodesta 1989 asti jos jonkun kerran kuunneltu ja kateltu hittilistalta vai mikähän se oli mitä sinilasi-Mikkokin joskus veti. Tosin tää oli aika vauhdikas versio mutta kuitenkin livenä! Toinen joka toi jo melkein kyyneleet silmiin oli You must love me Evita-leffasta 1996, siinäkin Madonna soitti kitaraa ja seisoi catwalkin päässä ja oli niin lähellä että kiikareila pystyin toteamaan ettei ryppyjä löydy :) Voguen aikana soitin Hensulille ja oli kuulemma yllättävän hyvin kuulunut kännyn välityksellä.
Lavan molemmin puolin oli koko lavan korkuiset M-kirjaimet jotka oli täynnä blingblingia ja kimalsi tosi makeesti valoissa. Lavan päälavasteet olivat moneen eri osaan menevät screenit joissa pyöri milloin Justin, Britney, milloin piirretyt, vesipisarat/vesi virtaus, ihmisiä eri puolilta maailmaa, Madonnan videot ja vaikka mitä muuta.
Katsojien joukossa pisimmän köyden määrällisesti enemmistönä vetivät samaa sukupuolta olevat pariskunnat ehkä vielä enemmän miesparit, jotka olivat aivan hurmoksessa Madonnasta. Julkkiksiakin ois ollu paikalla bongattavaksi: Mette-Marit, Gwyneth Palthrow, Kate Hudson, Fergie Black eyed peasista ja silleen. Eihän me nyt semmosia osata edes kattoa :) Ei tullu ees mieleen et sieltä saattais joku tosissaan helpollakin löytyä bongattavaksi... Tästä tuli monta miinusta seuraaviin bongaus-skaboihin ;)
Loppuspiikki sisälsi taivaan herralle kiitoksen koska
"it wasnt f*cking raining!" (suora lainaus siis :) )
Encoreja ei varsinaisesti kuultu, koska yhessä vaiheessa Madonna kysyi että ollaanko saatu tarpeeksemme ja sitten soitti muutaman biisin vielä ja siinäpäs se. Parisen tuntia setti kesti, oishan voinut kauemminkin tietty kuunnella.
Martyna sanoi että aina kun hän kääntyi katsomaan mua niin mulla oli levee, onnellinen hymy tai lauloin :) Että se ehkä kertoo siitä fiiliksestä mikä oli!
Keikka oli sen koko päivän reissun 14,5 tunnin, josta 7 tunnin seisomisen ja veskissä käymättömyyden, tönimisen, jalka/selkäsäryn, janon arvoista!!
Tässä on yksi suht ok
PÄTKÄ jonka löysin Tubesta keikalta ja joka näyttäis olevan suht läheltä meitä. Niitä videoita on siellä satoja.
Lisää kuvia laitan kun saan niitä. Ihmisillä tuntuu olevan muutakin tekemistä kuin käydä läpi Madonna kuvia ennen niiden lähettämistä eteenpäin :) Jännityksellä odotan mitä mun hienolla kameralla on saatu aikaseksi... se selviää huomenna. Tuulilla on skanneri eli toivotaan et edes joku ois näyttämisen arvoinen.
