Kerrankin ei tarvinnut hirveesti huokailla pelin aikana vaikka olikin hyvä peli. Hienot pari maalia alkuun niin sitten oli helpompi katsojienkin hengittää huomattavasti. Tosin Ruotsi on aina pahapaha ja ihmeteltiinkin että ne luovuttivat viimeisellä minuutilla, hehheh :) Aika hienoa pelata ja pitää nolla pronssimatsissa MM-skaboissa, mahtavaa jellonat!! Den glider in!
Martyna, this part is for you, I know you are here :)
We beat Sweden in the bronze game!! So we got bronze medals!! WOW!! And now I do not have to watch the games anymore and you do not have listen the stories :)
lauantai 17. toukokuuta 2008
perjantai 16. toukokuuta 2008
Madonna Wembleyllä
Pikainen postaus vaan kun en meinaa pysyä pöksyissäni!
Saatiin kavereiden kanssa aamulla varattua Madonnan keikalle syyskuulle liput.
Konsertti on Wembleyn stadionilla ja tässä pari faktaa Wembleystä:
90 000 istumapaikkaa, jos laitetaan jonoon tulee 54 kilsaa...
34 baaria
8 ravintolaa
688 ruoka ja juomapistettä
2 618 veskiä
26 hissiä
30 rullaportaat
Pinta-alaltaan samaan tilaan mahtuu:
25 000 kaksikerrosbussia
tai
7 miljardia painttia maitoa/kaljaa/siideriä/maitoa/kaljaa/siideriä/ :)
Huh ei nyt ihan uppoo täl hetkellä mun mieleen miten isosta hökötyksestä on kyse. Syyskussa se kuitenkin selviää!!!!!!!!
Saatiin kavereiden kanssa aamulla varattua Madonnan keikalle syyskuulle liput.
Konsertti on Wembleyn stadionilla ja tässä pari faktaa Wembleystä:
90 000 istumapaikkaa, jos laitetaan jonoon tulee 54 kilsaa...
34 baaria
8 ravintolaa
688 ruoka ja juomapistettä
2 618 veskiä
26 hissiä
30 rullaportaat
Pinta-alaltaan samaan tilaan mahtuu:
25 000 kaksikerrosbussia
tai
7 miljardia painttia maitoa/kaljaa/siideriä/maitoa/kaljaa/siideriä/ :)
Huh ei nyt ihan uppoo täl hetkellä mun mieleen miten isosta hökötyksestä on kyse. Syyskussa se kuitenkin selviää!!!!!!!!
maanantai 12. toukokuuta 2008
Juulian vierailu huhtikuun puolivälissä
Aada tuskin malttoi mennä nukkumaan kun oli vielä hereillä Juulian perheen saapuessa kyläilemään meille. Aamulla herätessään Aada jo tiesikin mitä tehdä ja meni koputtelemaan vierahuoneen ovelle että jokos vieraat on heränneet. Juulia toi Aadalle tiaran, joka olikin jo täällä kuvassa aiemmin. Kun Aada ensimmäisen kerran näki itsensä peilistä se päässä, levisi kasvoille tyytyväinen hymy eli pieni prinsessa oli viimeistään tässä vaiheessa herätetty Aadassa :) ja tietysti tiara täytyi koko ajan laittaa uudelleen päähän jos hän sen otti pois välillä. Nykyään tiara esitellään kaikille vieraille joita meillä käy.
Juulialla oli oma tiara mukana ja tässä onkin kuva meidän prinsessoista yhdessä, sieviä kuin namuset.
Taustalla pöydällä näkyy myös "Uljas musta ori, Ori eri hidas" jonka Juulia päätti antaa Aadalle koska Aadan mielestä heppa oli tosi kiva ja Aadalle ei ollut vielä yhtään heppaa. Aikasta hieno ajatus eskarilaiselta, eikös totta. Aada on pitänyt hyvää huolta "Ori eri hitaasta", terveiset Juulialle siis.
Juulia hoiti Aadaa hienosti ja ohjaili kuin isosisko. Ainoastaan kakkavaipan vaihto ei jostain syystä oikein innostanut, hehhehe. Tytöt kävivät kylvyssäkin yhdessä ja sekös vasta mukavaa oli. Juulia jaksoi hienosti kävellä ympäri kaupunkia mun "turistikierroksella", Juulian iskä ja äiti leikkimiellä narisivat "16 kilometrin kävelystä" monena päivänä :) Mun mielestä me käveltiin vaan 15,5 km per päivä... ;)
Disney kaupasta Juulia osti blondiperuukin ja pitihän sitä nyt Aadallekin mallailla. Tässä lopputulos... Vauvalle on kasvanut hurja tukka!
Suomessahan on totuttu siihen että lehmät ovat aitauksessa mutta täällä "landellahan" ne eivät ole. Tässä ne kuuluisat lehmät/sonnit/mitkä ikinä, jotka aiemmin yrittivät jahdata mua ja Aadaa.
Juulia ja äitinsä Liisa (Käki) ja Juulian uusi pitkä vaalea tukka.
Matti ja Jonne
Oli mukava nähdä koko poppoo täällä mutta aika menee vierailuilla niin kovin nopsaan. Onneksi nähdään vielä ennen kuin Juulia aloittaa koulun, mikä on super-jänskää ainakin mun mielestä!
Juulialla oli oma tiara mukana ja tässä onkin kuva meidän prinsessoista yhdessä, sieviä kuin namuset.
Taustalla pöydällä näkyy myös "Uljas musta ori, Ori eri hidas" jonka Juulia päätti antaa Aadalle koska Aadan mielestä heppa oli tosi kiva ja Aadalle ei ollut vielä yhtään heppaa. Aikasta hieno ajatus eskarilaiselta, eikös totta. Aada on pitänyt hyvää huolta "Ori eri hitaasta", terveiset Juulialle siis.
Juulia hoiti Aadaa hienosti ja ohjaili kuin isosisko. Ainoastaan kakkavaipan vaihto ei jostain syystä oikein innostanut, hehhehe. Tytöt kävivät kylvyssäkin yhdessä ja sekös vasta mukavaa oli. Juulia jaksoi hienosti kävellä ympäri kaupunkia mun "turistikierroksella", Juulian iskä ja äiti leikkimiellä narisivat "16 kilometrin kävelystä" monena päivänä :) Mun mielestä me käveltiin vaan 15,5 km per päivä... ;)
Disney kaupasta Juulia osti blondiperuukin ja pitihän sitä nyt Aadallekin mallailla. Tässä lopputulos... Vauvalle on kasvanut hurja tukka!
Suomessahan on totuttu siihen että lehmät ovat aitauksessa mutta täällä "landellahan" ne eivät ole. Tässä ne kuuluisat lehmät/sonnit/mitkä ikinä, jotka aiemmin yrittivät jahdata mua ja Aadaa.
Juulia ja äitinsä Liisa (Käki) ja Juulian uusi pitkä vaalea tukka.
Matti ja Jonne
Oli mukava nähdä koko poppoo täällä mutta aika menee vierailuilla niin kovin nopsaan. Onneksi nähdään vielä ennen kuin Juulia aloittaa koulun, mikä on super-jänskää ainakin mun mielestä!
tiistai 29. huhtikuuta 2008
Tyttösiä kylässä
Ensin tosissaan tuli Sanna (kummipoika Eliaksen äiti) meidän kanssa samaa matkaa kotiin. Jonne oli samaan aikaan Ruotsissa työkokousmatkalla. Sannalla oli "etuilulippu" koneeseen, joten saatiin koko kolmen hengen paikka meille jotta Aada voisi nukkua. No Aadapas ei nukkunutkaan, oli kaikkea kivaa näkemistä ja tekemistä. Laskin et tää lento oli Aadan 10. kerta koneessa. Ja aika monta kertaa taitaa viel ehtiä tän vuoden aikana jos reissu tahti jatkuu samana.
Kierrätettiin Sannaa ympäri kylää, vanhalla haustausmaallakin. Mun pitäis varmaan opetella kertomaan jotain hauskoja tarinoita taloista näillä mun vetämillä "kiertokävelyillä" :) Sanna oli mukana myös katsomassa muskarin meininkiä ja sitähän riitti.
Yhtenä iltana kateltiin telkkua ja sieltä tuli taas yksi näitä mun suosimia musalistoja. Tällä kertaa kyseessä oli "pop disasters" eli pop katastrofit. Sieltä tuli kaikkea yliärsyttävää ja päähän soimaan jäävää kuten "Fast food rockers" jonka laulu kertoi pikaruokaloista, toivottavasti saivat silloin edes rahaa mainostamistaan ketjuista. No joo mutta lista läheni ykkössijaa, tuli siinä kivojakin biisejä ja siinä tuli vielä "Barbie girl" (joka on ollu mun kännyn soittoäänenä opiskeluaikoina heh...) ja kun ykkönen tuli ruutuun mä hihkaisin et "Ei voi olla totta, täähän on mun lempibiisi!". Sanna repesi nauramaan että "mitä kertoo sun musa mausta jos sun lemppari on pop katastrofien ykkönen!" Noo ei nyt kuitenkaan liioitella siinä... Biisi oli huono versio "Unchained melodysta" joka on oikeasti aivan liikkis ja ihana balladi, mutta tämä versio oli kahden näyttelijän esittämä ja videokin oli aivan karmea.
Sanna yritti opettaa Aadaa sanomaan "yhhyh" kun jossain on roska ja ettei sitä voi ottaa. Aada oppikin hienosti ja tuloksena oli että Aada käveli nurmikon viertä ja pysähtyi pienten kukkien luokse ja sanoi "YÄH" ja osoitti kukkia :)
Pakko laittaa tää kuva pienestä pulloposkesta! Tä alkaa lähennellä jo munsta pienenä otettua kuvaa noiden poskien koossa :)
Seuraavalla viikolla saapui seuraneidit Maaret ja Kaisa Jyväskylästä. Tällä kertaa Jonne lähti Suomeen työkamunsa tohtorinväitökseen, onnittelut vielä Katille tässä samalla!
Kierreltiin myös kaupungilla ja Maaret etsi tuliaisostoksia jos jonkinlaisia, onneksi kaikille löytyi jotain loppujen lopuksi. Maaret ja Kaisa valisti mua eräästä sillasta jonka Newton kasasi ilman ruuveja ja nauloja eli "matemaattisesta sillasta". Jotkut höhlät yliopistolaiset olivat aikoinaan purkaneet sen nähdäkseen miten se on tehty ja kunnostaakseen sen samalla, no arvatkaapa osasivatko koota sen takasin... eivät. Eli nykyään siinä on ruuvitkin. Nyt mulla on jo yksi tarina kerrottavana. Samoin Trinity collegesta tiedän jo jotain, kun saatiin Anni-vauvan isiltä kierros collegella mutta vuosiluvut vähän on hämärän peitossa.
Näytin tytöille Facebookista vanhojen Jyviskamujen kuvia, ei ollut monet ihan kauheesti muuttuneet 10 vuoden aikana. Aivan käsittämätöntä että siitä on tänä syksynä 10 vuotta kun aloitettiin opiskelu. Muistan vielä mitä mulla oli päälläkin ekana päivänä, harmaa minihame ja vaaleanpunainen lyhythihainen poolopaita :) niin muisti myös tytöt eli olikohan se hame kuitenkin liian lyhyt!?! Heh! Oonkohan mä jo vanha kun mietin tollasia 10 vuoden takasia, syksyllä oon jo vähän vanhempi taas :)
Kuvassa tytöt ja Aada kirmaa Parkers Piecen nurmialueella muskarin jälkeen.
Annoin Aadan haistaa kukkaa mutta se olisikin halunnut maistaa sitä, kuten kuva kertoo.
Tytöt opettivat Aadalle miten kippistetään vesimukeilla. Ensin kippistetään kaikkien kanssa ja sen jälkeen otetaan vettä mukista ja sanotaan "aaah". Meillä oli Anni-vauvan perhe kylässä viime viikonloppuna ja kaikilla oli lasit kädessä olohuoneessa kun istuttiin sohvilla. Aadapa haki oman vesimukinsa ja kulki jokaisen luo ja kippisti. Kaikkea "hyödyllistä" meidän veitikka osaa! Oli vierailla hymyt herkässä.
Sitten tuli taas isi-Jonne kotiin ja oli niin hauskaa leikkiä ja höpsötellä.
Kiitos kaikille tyttösille kyläilyistä!
Kierrätettiin Sannaa ympäri kylää, vanhalla haustausmaallakin. Mun pitäis varmaan opetella kertomaan jotain hauskoja tarinoita taloista näillä mun vetämillä "kiertokävelyillä" :) Sanna oli mukana myös katsomassa muskarin meininkiä ja sitähän riitti.
Yhtenä iltana kateltiin telkkua ja sieltä tuli taas yksi näitä mun suosimia musalistoja. Tällä kertaa kyseessä oli "pop disasters" eli pop katastrofit. Sieltä tuli kaikkea yliärsyttävää ja päähän soimaan jäävää kuten "Fast food rockers" jonka laulu kertoi pikaruokaloista, toivottavasti saivat silloin edes rahaa mainostamistaan ketjuista. No joo mutta lista läheni ykkössijaa, tuli siinä kivojakin biisejä ja siinä tuli vielä "Barbie girl" (joka on ollu mun kännyn soittoäänenä opiskeluaikoina heh...) ja kun ykkönen tuli ruutuun mä hihkaisin et "Ei voi olla totta, täähän on mun lempibiisi!". Sanna repesi nauramaan että "mitä kertoo sun musa mausta jos sun lemppari on pop katastrofien ykkönen!" Noo ei nyt kuitenkaan liioitella siinä... Biisi oli huono versio "Unchained melodysta" joka on oikeasti aivan liikkis ja ihana balladi, mutta tämä versio oli kahden näyttelijän esittämä ja videokin oli aivan karmea.
Sanna yritti opettaa Aadaa sanomaan "yhhyh" kun jossain on roska ja ettei sitä voi ottaa. Aada oppikin hienosti ja tuloksena oli että Aada käveli nurmikon viertä ja pysähtyi pienten kukkien luokse ja sanoi "YÄH" ja osoitti kukkia :)
Pakko laittaa tää kuva pienestä pulloposkesta! Tä alkaa lähennellä jo munsta pienenä otettua kuvaa noiden poskien koossa :)
Seuraavalla viikolla saapui seuraneidit Maaret ja Kaisa Jyväskylästä. Tällä kertaa Jonne lähti Suomeen työkamunsa tohtorinväitökseen, onnittelut vielä Katille tässä samalla!
Kierreltiin myös kaupungilla ja Maaret etsi tuliaisostoksia jos jonkinlaisia, onneksi kaikille löytyi jotain loppujen lopuksi. Maaret ja Kaisa valisti mua eräästä sillasta jonka Newton kasasi ilman ruuveja ja nauloja eli "matemaattisesta sillasta". Jotkut höhlät yliopistolaiset olivat aikoinaan purkaneet sen nähdäkseen miten se on tehty ja kunnostaakseen sen samalla, no arvatkaapa osasivatko koota sen takasin... eivät. Eli nykyään siinä on ruuvitkin. Nyt mulla on jo yksi tarina kerrottavana. Samoin Trinity collegesta tiedän jo jotain, kun saatiin Anni-vauvan isiltä kierros collegella mutta vuosiluvut vähän on hämärän peitossa.
Näytin tytöille Facebookista vanhojen Jyviskamujen kuvia, ei ollut monet ihan kauheesti muuttuneet 10 vuoden aikana. Aivan käsittämätöntä että siitä on tänä syksynä 10 vuotta kun aloitettiin opiskelu. Muistan vielä mitä mulla oli päälläkin ekana päivänä, harmaa minihame ja vaaleanpunainen lyhythihainen poolopaita :) niin muisti myös tytöt eli olikohan se hame kuitenkin liian lyhyt!?! Heh! Oonkohan mä jo vanha kun mietin tollasia 10 vuoden takasia, syksyllä oon jo vähän vanhempi taas :)
Kuvassa tytöt ja Aada kirmaa Parkers Piecen nurmialueella muskarin jälkeen.
Annoin Aadan haistaa kukkaa mutta se olisikin halunnut maistaa sitä, kuten kuva kertoo.
Tytöt opettivat Aadalle miten kippistetään vesimukeilla. Ensin kippistetään kaikkien kanssa ja sen jälkeen otetaan vettä mukista ja sanotaan "aaah". Meillä oli Anni-vauvan perhe kylässä viime viikonloppuna ja kaikilla oli lasit kädessä olohuoneessa kun istuttiin sohvilla. Aadapa haki oman vesimukinsa ja kulki jokaisen luo ja kippisti. Kaikkea "hyödyllistä" meidän veitikka osaa! Oli vierailla hymyt herkässä.
Sitten tuli taas isi-Jonne kotiin ja oli niin hauskaa leikkiä ja höpsötellä.
Kiitos kaikille tyttösille kyläilyistä!
torstai 24. huhtikuuta 2008
Hassun hauskaa...
Iloinen perhetapahtuma on tapahtunut, vihdoin sanoisin... ei vauvoja lisää, sorry kaikki uteliaat :) Mutta kauan kaivattu mikrouuni löysi tiensä meille 3kk sen jälkeen kun Jonne ekaa kertaa valitti vuokravälitystoimistoon. Aika hienoa toimintaa, Englanti on joustava maa, tosin pikkasen omituisissa yhteyksissä ja aina silloin kun sitä et itse haluaisi. Enhän mä edes muista miten semmoinen toimii :)
Autokin käväisi korjaamolla ja se luvattiin valmiiksi maanantaina niin saatiin sitten vasta keskiviikkona just ennen sulkemista. Miettikää nyt jos Suomessa ois tälläista... kenen hermo oikeesti kestäis tuplatsekata kaikki asiat että voi nukkua yönsä rauhassa. Kyllä täällä on välillä kiristelty hermoa mutta oikeestaan tähänkin tottuu. Nyt jo oikein odotan mitähän seuraavaksi mahtaa mennä ihan päin mäntyä. Päivittelyhän on superhauskaa! Noo pikkuasioita kuitenkin.
Päivän blonditempaus: Lähdin saunailtaan lauantaina ja otin Jonnen pesupussista kauan etsimäni Sebamed-pesuaine purkin, minikokoisen. Rupesin saunalla pesemään kasvoja ja aineen ollessa jo naamassa haistoin että sehän ei ollutkaan Sebamedia joka on vihreää, vaan Fairya... Että sellaista... Jonne oli ottanut siihen silmälasien puhdistusainetta matkoille mukaan.
Kaiken hauskan lisäksi Aadan kanssa meinattiin joutua lehmien/sonnien takaa-ajamaksi puistossa. Täällä siis puistoihin saa viedä kaupunkilaiset lehmänsä ulkoilemaan kesäksi ja ne pääsevät kävelytielle siinä missä ihmisetkin, eli eivät ole erillisissä aitauksissa puistoissa ja puistojen läpi menee kävelytiet. Vastaus juuri miettimääsi kysymykseen on kyllä, sitä lehmänpaskaa on kesällä sitten joka tiellä, joka renkaassa ja kaikissa kengissä :)
No tietty just kun oltiin keskellä puistoa, aidoista kaukana, ne ruskeat sonnit sai jonkun slaagin ja rupesivat pukkihyppimään ja ryntäilemään edestakasin ihan meidän vieressä. Niitä kun oli reilu 10 niin pikkusen alkoi puntti vavista. Aadan rattaat on vielä beiget niin olin varma et ne luulee niitä joksikin pieneksi lajitoveriksi, jonka yli saa loikkia. Onneksi meidän viereen pysähtyi pyöräilijä jonka kanssa todettiin että mentävä on eteenpäin, ei jäädä odotteleen mitä seuraavaksi tapahtuu. Takaa tuli lisää pyöriä ja sonnit lähti lipettiin. Ja mä ja Aada vauhdilla kotiin.
Autokin käväisi korjaamolla ja se luvattiin valmiiksi maanantaina niin saatiin sitten vasta keskiviikkona just ennen sulkemista. Miettikää nyt jos Suomessa ois tälläista... kenen hermo oikeesti kestäis tuplatsekata kaikki asiat että voi nukkua yönsä rauhassa. Kyllä täällä on välillä kiristelty hermoa mutta oikeestaan tähänkin tottuu. Nyt jo oikein odotan mitähän seuraavaksi mahtaa mennä ihan päin mäntyä. Päivittelyhän on superhauskaa! Noo pikkuasioita kuitenkin.
Päivän blonditempaus: Lähdin saunailtaan lauantaina ja otin Jonnen pesupussista kauan etsimäni Sebamed-pesuaine purkin, minikokoisen. Rupesin saunalla pesemään kasvoja ja aineen ollessa jo naamassa haistoin että sehän ei ollutkaan Sebamedia joka on vihreää, vaan Fairya... Että sellaista... Jonne oli ottanut siihen silmälasien puhdistusainetta matkoille mukaan.
Kaiken hauskan lisäksi Aadan kanssa meinattiin joutua lehmien/sonnien takaa-ajamaksi puistossa. Täällä siis puistoihin saa viedä kaupunkilaiset lehmänsä ulkoilemaan kesäksi ja ne pääsevät kävelytielle siinä missä ihmisetkin, eli eivät ole erillisissä aitauksissa puistoissa ja puistojen läpi menee kävelytiet. Vastaus juuri miettimääsi kysymykseen on kyllä, sitä lehmänpaskaa on kesällä sitten joka tiellä, joka renkaassa ja kaikissa kengissä :)
No tietty just kun oltiin keskellä puistoa, aidoista kaukana, ne ruskeat sonnit sai jonkun slaagin ja rupesivat pukkihyppimään ja ryntäilemään edestakasin ihan meidän vieressä. Niitä kun oli reilu 10 niin pikkusen alkoi puntti vavista. Aadan rattaat on vielä beiget niin olin varma et ne luulee niitä joksikin pieneksi lajitoveriksi, jonka yli saa loikkia. Onneksi meidän viereen pysähtyi pyöräilijä jonka kanssa todettiin että mentävä on eteenpäin, ei jäädä odotteleen mitä seuraavaksi tapahtuu. Takaa tuli lisää pyöriä ja sonnit lähti lipettiin. Ja mä ja Aada vauhdilla kotiin.
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
Pikavisiitti Suomeen
Aadan kanssa lähdettiin pääsiäisen jälkeen taas matkustamaan. Pikkuruinen oli varmaan ihan pää pyörällä kun oli niin paljon matkustamista peräkkäin. Lennettiin viimeistä kertaa Stanstedista Hesaan suoraan, tän jälkeen B1 muutti reittinsä Heathtrowlle joka on meille tosi huono juttu, ja aika monille muillekin kuten muskarikamuille, Jonnen työkamuille, sekä heidän/meidän sukulaisille ja ystäville eli satojen ihmisten vierailut Suomeen ja Suomesta tänne vaikeutui kertaheitolla ja jos vain Cambridgessa on jo näin paljon porukkaa, joihin se vaikuttaa, niin paljonko ihmisiä on muissakin kaupungeissa Stanstedin "kupeessa" . No aika moni onkin päättänyt olla lentämättä B1:lla enää tämän jälkeen. Itsellä se oli rahakysymys tällä kertaa, en saanut itseäni maksamaan halpalentoyhtiölle noin 200€ enemmän kuin B1:lle. Mutta se oli vika kerta, koska kenttä muuttui jo.
Aadan kanssa mentiin ensin Vantaalle mummin ja papan luokse. Aada ei ollut moksiskaan vaikka lento oli perillä vasta 01.30 yöllä ja joutui heräämään kesken yöunien. Torstaina mummi oli vapaalla meidän kanssa ja Aada pääsi pulkkailemaan ekaa kertaa elämässään. Tykkäsi kovasti olla pulkassa ja samoin vetää pulkkaa itse. Pappa ei meinannut malttaa olla töissäkään päivisin kun Aada oli odottamassa :) Seuraavaksi päästäänkin Suomen lomalla vierailulle mummin ja papan uuteen kotiin, aika jännittävää!
Perjantaina aamulla lähdettiin junaan kohti Tamperetta ja hautajaisia Hensu-tädin kanssa. Aadan eka pitkän matkan juna-kokemus :) ja oikein Pendolinokin vielä. Aaduska viihdytti kanssamatkustajia käymällä vuorotellen jokaisen istumapaikalla ihmettelemässä. Viereisessä penkissä istui tyttö äitinsä kanssa ja hän esitteli Aadalle lemmikkilehdestään kuvia ja antoi Aadan lainata pehmokoiraansa. Perillä ukki ja mummu oli meitä vastassa. Henu kävi heidän kanssaan vielä katsomassa vaaria, joka kuulemma näytti rauhassa lepäävän. Itse en mennyt, koska olin helmikuussa vaarin nähnyt ennen lentoa. Aada nukahti sillä aikaa ja lähdettiin ajelulle katselemaan vaarin ja mummun vanhoja asuinpaikkoja. Käytiin myös Hervannassa jossa vaari ja mummu asuivat koko mun lapsuusajan. Nostalginen tunne tuli kieltämättä. Kikkari oli paikoillaan.
Itse hautajaiset meni niin hyvin kuin hautajaiset nyt mennä voi. Tunnelmaa kevensi että Aadan lisäksi serkkuni kaksostytöt, vain 10 päivää Aadaa nuoremmat, olivat myös paikalla. Ja kun kaikki kolme kävelevät niin kyllähän siellä ohjelmaa riitti. Kappelissa kun ensimmäiset urkusävelet kaikuivat niin Aadaa rupesi tanssittamaan. Sitä isovaari varmasti olisi toivonutkin kun pienet lastenlastenlapset olivat paikalla.
Tampereelta mentiin Naantaliin koko poppoo viikonlopuksi: mummu, ukki, Hensu-täti ja me. Lauantaina yritettiin päästä pulkkailemaan Aadan kanssa mutta lumi oli sulanut liikaa. Läheisen tarhan pihalta kuitenkin Aada löysi kivoja vesilätäköitä joihin kaatua vettäpitämätön-ulkopuku päällä, joten vaatteet piti vaihtaa välittömästi :) Hensu-tädin kaverit Heini, Kirsi ja Tuuli kävivät moikkaamassa meitä. Itse käytiin moikkaamaassa Isomamma (oikeasti isoisotäti Aadalle) Taimia, joka ihmetteli miten paljon Aada onkaan kasvanut viime näkemästä. Vaikutti kovin iloiselta kun Aada jo käveleekin. Mummu ja ukki olivat tietysti taas ihan pyörryksissä kaikesta mitä pikkuruinen jo osaa.
Aada sai Hensu-tädiltä oikeat isot puu-marakassit. Pinkit totta kai!
Sunnuntaina mummi ja pappa tulivat hakemaan meitä Vantaalle. Pääkaupunkireissulla ehdimme vielä tavata isoisotädin sekä isomummit. Vietettiin päivää myös Aadan kaverin Matildan ja äitinsä Päivin kanssa. Tiistaina kotiinlähtö oli taas edessä. Kummipoikamme Eliaksen äiti Sanna oli lähdössä meille kylään samaa matkaa. Mummi ja pappa päättivät lähteä viemään meitä Tampereelle, joka totisesti helpotti meidän taivalta joka muuten oisi taittunut ensi Hesaan junalla ja siitä bussilla Tampereelle.
Eliaskin ehti piipahtaa moikkaamassa kun toivat Sannan matkatavaroineen. Oli tosi ihanaa nähdä Eliasta taas parin kuukauden jälkeen ja hän onkin jo iso poika joka käy päiväkodissa. Mikä onkaan hellyttävämpää kuulla kuin Eliaksen lempisanat "tanssii tähtien kanssa" mahdollisimman nopeasti sanottuna pienen pojan äänellä :) Elias on jo niin vikkelä että webbikameralla moikkailu alkaa olla haastavaa, niin katsojalle pysyä perässä kuin äidilleen joka yrittää suuntailla kameraa oikeaan suuntaan Eliaksen perässä. Sen takia ei kovin usein poikaa netin välityksellä nähdäkään ja toisaalta me aikuiset keretään niin myöhään vasta koneille että varsinkin Suomen lapset on jo nukkumassa.
Elias halii Aadaa.
Vierailuista (Sannan, Maamen, Kaisan & Juulian perheen) lisää kunhan joku ehtii taas kirjoittaa pidemmän pätkän :)
Ai niin olen unohtanut kertoa yhden mukavan tarinan, joka sattui jo kun Veeti perheineen oli täällä. Veeti oli menossa moikkaamaan isotätiään joka asuu myös Cambridgessa ja isotäti oli ilmoittanut tekevänsä janssonin kiusausta ruoaksi. Olimme juuri pari päivää aiemmin mummun kanssa tehneet janssonia ja siitä tuli aika hirvittävää paikallisista aineksista. Pyysinkin Elinaa maistelemaan kiusausta huolella ja jos se on hyvää niin kysymään mitä anjovista isotäti siihen käyttää. No kiusaus oli ilmeisen maukasta ja Elina kertoi mun ongelmasta tädilleen. Täti naurahti ja kertoi saaneensa anjovikset mantereen puolelta Ikeasta :) ja koska hän oli juuri lähdössä Suomeen hän lähetti mulle yhden boxin Abba anjoviksia ja lisäksi vielä itse tehtyä sinappia. Superystävällistä!! Tuli tosi hyvä mieli!
Ja vielä Super-ihanaa!! Saatiin kutsu juhannushäihin! En malta oikein edes odottaa enää!
Aadan kanssa mentiin ensin Vantaalle mummin ja papan luokse. Aada ei ollut moksiskaan vaikka lento oli perillä vasta 01.30 yöllä ja joutui heräämään kesken yöunien. Torstaina mummi oli vapaalla meidän kanssa ja Aada pääsi pulkkailemaan ekaa kertaa elämässään. Tykkäsi kovasti olla pulkassa ja samoin vetää pulkkaa itse. Pappa ei meinannut malttaa olla töissäkään päivisin kun Aada oli odottamassa :) Seuraavaksi päästäänkin Suomen lomalla vierailulle mummin ja papan uuteen kotiin, aika jännittävää!
Perjantaina aamulla lähdettiin junaan kohti Tamperetta ja hautajaisia Hensu-tädin kanssa. Aadan eka pitkän matkan juna-kokemus :) ja oikein Pendolinokin vielä. Aaduska viihdytti kanssamatkustajia käymällä vuorotellen jokaisen istumapaikalla ihmettelemässä. Viereisessä penkissä istui tyttö äitinsä kanssa ja hän esitteli Aadalle lemmikkilehdestään kuvia ja antoi Aadan lainata pehmokoiraansa. Perillä ukki ja mummu oli meitä vastassa. Henu kävi heidän kanssaan vielä katsomassa vaaria, joka kuulemma näytti rauhassa lepäävän. Itse en mennyt, koska olin helmikuussa vaarin nähnyt ennen lentoa. Aada nukahti sillä aikaa ja lähdettiin ajelulle katselemaan vaarin ja mummun vanhoja asuinpaikkoja. Käytiin myös Hervannassa jossa vaari ja mummu asuivat koko mun lapsuusajan. Nostalginen tunne tuli kieltämättä. Kikkari oli paikoillaan.
Itse hautajaiset meni niin hyvin kuin hautajaiset nyt mennä voi. Tunnelmaa kevensi että Aadan lisäksi serkkuni kaksostytöt, vain 10 päivää Aadaa nuoremmat, olivat myös paikalla. Ja kun kaikki kolme kävelevät niin kyllähän siellä ohjelmaa riitti. Kappelissa kun ensimmäiset urkusävelet kaikuivat niin Aadaa rupesi tanssittamaan. Sitä isovaari varmasti olisi toivonutkin kun pienet lastenlastenlapset olivat paikalla.
Tampereelta mentiin Naantaliin koko poppoo viikonlopuksi: mummu, ukki, Hensu-täti ja me. Lauantaina yritettiin päästä pulkkailemaan Aadan kanssa mutta lumi oli sulanut liikaa. Läheisen tarhan pihalta kuitenkin Aada löysi kivoja vesilätäköitä joihin kaatua vettäpitämätön-ulkopuku päällä, joten vaatteet piti vaihtaa välittömästi :) Hensu-tädin kaverit Heini, Kirsi ja Tuuli kävivät moikkaamassa meitä. Itse käytiin moikkaamaassa Isomamma (oikeasti isoisotäti Aadalle) Taimia, joka ihmetteli miten paljon Aada onkaan kasvanut viime näkemästä. Vaikutti kovin iloiselta kun Aada jo käveleekin. Mummu ja ukki olivat tietysti taas ihan pyörryksissä kaikesta mitä pikkuruinen jo osaa.
Aada sai Hensu-tädiltä oikeat isot puu-marakassit. Pinkit totta kai!
Sunnuntaina mummi ja pappa tulivat hakemaan meitä Vantaalle. Pääkaupunkireissulla ehdimme vielä tavata isoisotädin sekä isomummit. Vietettiin päivää myös Aadan kaverin Matildan ja äitinsä Päivin kanssa. Tiistaina kotiinlähtö oli taas edessä. Kummipoikamme Eliaksen äiti Sanna oli lähdössä meille kylään samaa matkaa. Mummi ja pappa päättivät lähteä viemään meitä Tampereelle, joka totisesti helpotti meidän taivalta joka muuten oisi taittunut ensi Hesaan junalla ja siitä bussilla Tampereelle.
Eliaskin ehti piipahtaa moikkaamassa kun toivat Sannan matkatavaroineen. Oli tosi ihanaa nähdä Eliasta taas parin kuukauden jälkeen ja hän onkin jo iso poika joka käy päiväkodissa. Mikä onkaan hellyttävämpää kuulla kuin Eliaksen lempisanat "tanssii tähtien kanssa" mahdollisimman nopeasti sanottuna pienen pojan äänellä :) Elias on jo niin vikkelä että webbikameralla moikkailu alkaa olla haastavaa, niin katsojalle pysyä perässä kuin äidilleen joka yrittää suuntailla kameraa oikeaan suuntaan Eliaksen perässä. Sen takia ei kovin usein poikaa netin välityksellä nähdäkään ja toisaalta me aikuiset keretään niin myöhään vasta koneille että varsinkin Suomen lapset on jo nukkumassa.
Elias halii Aadaa.
Vierailuista (Sannan, Maamen, Kaisan & Juulian perheen) lisää kunhan joku ehtii taas kirjoittaa pidemmän pätkän :)
Ai niin olen unohtanut kertoa yhden mukavan tarinan, joka sattui jo kun Veeti perheineen oli täällä. Veeti oli menossa moikkaamaan isotätiään joka asuu myös Cambridgessa ja isotäti oli ilmoittanut tekevänsä janssonin kiusausta ruoaksi. Olimme juuri pari päivää aiemmin mummun kanssa tehneet janssonia ja siitä tuli aika hirvittävää paikallisista aineksista. Pyysinkin Elinaa maistelemaan kiusausta huolella ja jos se on hyvää niin kysymään mitä anjovista isotäti siihen käyttää. No kiusaus oli ilmeisen maukasta ja Elina kertoi mun ongelmasta tädilleen. Täti naurahti ja kertoi saaneensa anjovikset mantereen puolelta Ikeasta :) ja koska hän oli juuri lähdössä Suomeen hän lähetti mulle yhden boxin Abba anjoviksia ja lisäksi vielä itse tehtyä sinappia. Superystävällistä!! Tuli tosi hyvä mieli!
Ja vielä Super-ihanaa!! Saatiin kutsu juhannushäihin! En malta oikein edes odottaa enää!
maanantai 21. huhtikuuta 2008
Tiaratyttö
Pikaisesti vaan yksi valokuva tänne kun Aada sai tiaran tuliaisina Juulia-serkulta ja se on nyt aivan ehdoton hitti! Se pitää pukea koko ajan päähän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
